sivu 1/6

Yhtä köyttä
Radio-ohjattujen liidokkien lekohinaus

Olemme Suomessa tottuneet hinaamaan radio-ohjatun liidokkimme taivaalle kumilingolla, vinssillä tai juosten. Näihin menetelmiin turvautuu liidokin lennättäjä aloittelijasta huipputason kisaajaan, eivätkä muut vaihtoehdot tule välttämättä edes mieleen, varsinkaan kun maastoltaan melko tasaisessa maassa elellään. Liidokinhinaus moottorilennokilla ei ole menetelmänä vallan tuntematon, mutta se koetaan vaikeaksi taitotempuksi johon kykenevät vain piinkovat pilotit ja hekin vaihtelevalla menestyksellä. Näin ei asia kuitenkaan ole. Oikeilla menetelmillä ja sopivalla kalustolla hinaustoiminnasta

muodostuu mielekäs ja turvallinen tapa saattaa isokin liidokki suuriin korkeuksiin, termiikkejä metsästämään tai "temppua vääntämään". Lajilla on myös oma FAI-kilpailuluokkansa, F3I.

Lekohinauksen edut

Vaikka muulta tuntuisikin, on RC-lekohinaus liidokille turvallinen starttitapa. Ajatellaanpa vain F3B vinssistarttia, jossa liidokin siipisalkoon kohdistuu huomattava rasitus. Sama toistuu muissakin tavallisista starttimenetelmistä; kone nousee siipisalko luokilla ja pilotti vetää minkää uskaltaa. Siipien katkeamiset eivät ole tuntemattomia missään näistä "keinopainovoimaan" perustuvista starttimetodeista.Kyseisten menetelmien tarjoama aloituskorkeus on sitäpaitsi aina sidoksissa käytetyn siiman tai vaijerin pituuteen, olkoonkin että tietyillä tekniikoilla onkin mahdollista päästä korkeammalle kuin siiman pituus.Lekohinauksella päästään helposti muita menetelmiä reilusti suurempiin aloituskorkeuksiin. Tekniset rajat asettaa lähinnä näköaisti, mikä alkaa olla vaikeuksissa viimeistään 500m paikkeilla.

Lekohinattavalla liidokilla ei ole ylärajaa koon suhteen. Hinattavan liidokin painon kasvu ei lekohinauksessa kasvata ongelmia samassa suhteessa kuin muilla starttimenetelmillä. Kyse on yksinkertaisesti hinauskoneen moottorikoon kasvattamisesta riittäväksi.Erityisesti kookas, >3m purjekoneen skaalamalli pääsee lekohinattuna oikeuksiinsa, niin esteettisesti kuin suorituskykymielessä. Lekohinaus on luonnollisin tapa hinata skaalapurjekone taivaalle, jo yksistään esikuvasyistä. Totta on sekin ettei skaalaliidokkeja yleensä ole tarkoitettu kestämään kovia starttimenetelmiä.

Valitettava totuus myös lennokkiharrastuksessa on, että eri lajeista kiinnostuneet helposti linnoittautuvat omiin nurkkiinsa muita lajiryhmiä vastaan. Tässä mielessä kerhon ja koko RC-lennokkiharrasteen sisäiselle ilmapiirille ei voi kuvitella parempaa ylläpitäjää kuin lekohinaustoiminta, jossa niin moottorilennättäjät kuin liidokeista kiinnostuneet voivat lennättää tiiviissä yhteistyössä. Onpa sitä RC-helikoptereillakin viety liidokkeja korkeuksiin.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että Suomi on purjelentomaa. Osaa meistä kiinnostaa lentäminen ilmaelementin ehdoilla vastakohtana moottoroituun "väkisinlentämiseen". Tällaisilla ihmisillä onkin yleensä kontakteja purjelentoon joko suuressa tai pienessä mittakaavassa, joskus molempiinkin. Purjelentoa kokeilleiden RC-liidokkimiesten mukaan RC-purjelento ei elämyksissä juuri häviä esikuvalleen ja on sitäpaitsi halvempaa.

seuraava sivu