sivu 2/6

Yhdistelmä on irronnut maasta ja nousu voi alkaa. Liidokki on päässyt hieman liian korkealle hinauskoneen suhteen

Millä kalustolla Käsitys RC-lekohinauksen vaikeudesta ei ole täysin perätön. Käsitystä ruokkivat yritykset hinata sivuperäsinohjattua, hidasta liidokkia pienitehoisella trainerilla. Kun vielä hinaussiima on kiinnitetty hinauskoneen kannukseen, on yhdistelmä hinaustoimintaan tottuneillekkin lennättäjille lähes mahdoton. Lukuisia kertoja on nähty yritys jossa suuren V-kulman omaava sivuperäsinohjattu liidokki joutuu heiluriin samaan aikaan kun hinauskone pyrkii jyrkempään nousukulmaan kuin mihin tehoa riittää. Yhdistelmä joutuu vajaanopeudelle ohjautumatta

kunnolla ja liidokki pyrkii ohi; -katastrofiin johtamaisillaan olevan tempoilun ja koukkimisen päättää vain ennenaikainen irroitus, mikä saattaa sekin jäädä kauhun sekunteina tekemättä. Sivuperäsinohjattujakin liidokkeja on menestyksellisesti hinattu, mutta mielekästä se ei ole. Tavallinen kaksimetrinen kolmine niksauksineen on liian kallistusvakaa, mikä helposti johtaa heiluriin. Heilurin pysäyttämiseen ei pelkän sivuperäsimen teho puolestaan aina riitä, joten onnistuminen on kiinni tuurista ja taidosta. Pääsääntöisesti on sanottava että lekohinattavassa liidokissa on oltava siivekkeet. Liidokin on kyettävä pitämään sama kallistus kuin hinauskoneella, ja tämä onnistuu helposti ainoastaan siivekkeillä. Muita perusvaatimuksia liidokille ei sitten olekaan.

Hinauskytkimen tulee sijaita mahdollisimman edessä ja voi olla tyypiltään siimalenkki- tai pallokytkin. Siimalenkkityyppinen on kokemusten mukaan parempi, koska hinausnarun päähän ei tarvita helposti katoavaa tai muuten vain puuttuvaa erikoisosaa. Siimalenkki on lennätyskentällä vähintään sata kertaa helpompi tehdä narun päähän kuin muuttua kytkinpalloksi, joka unohdettiin kotiin tai hukattiin peltoon. Pallokytkimen luotettavuudessa on myös todettu olevan toivomisen varaa.

Lekohinausyhdistelmä mittakaa- vassa 1:5; Wilga ja DG-500

Kytkintä kokeillessa kannattaa varmistua siitä että siima irtoaa myös kun sitä jännitetään kohti liidokin pyrstöä. Kirjoittaja oppi tämän kantapään kautta eräässä startissa jossa hinuri tuiskahti nokalleen kesken starttikiidon.Pieniä rinne/HLG -liidokkeja voi mainiosti hinata ilman varsinaista kytkintäkin; nokkaan vain asennetaan pystyyn muutaman sentin pianolanganpätkä, jossa hinaussiimaan solmittava metallilenkki pysyy pelkällä painovoimalla. Irroitus tapahtuu puolivaakakierteellä tai työntämällä hinauskoneen alle.

Hinauskoneen on on oltava vakaa ja ennenkaikkea riittävän tehokkaalla moottorilla varustettu. Skaalamaisiin hinauksiin riittää pienempikin teho, mutta silloin hinaukset ovat vastaavasti vaativampia suorittaa, koska vajaanopeudelle joutumisen ja sitä kautta siiman löystymisen uhka on suurempi. Mitä suurempi tehoylijäämä, sen helpompaa hinata ja nopeampaa saavuttaa irroituskorkeus. Moottorikoko voidaan karkeasti luokitella seuraavasti:

• <2m liidokit: 6,5cm3 (2T) - 10cm3 (2T)
• 2-3m liidokit: 10cm3 (2T) - 20cm3 (2T)
• 3-4m liidokit, paino <5kg: 20cm3 (2T) - 40cm3
• 4-6m, 5-12kg: 35cm3 - 70cm3
• >6m, 12-25kg: 50cm3 - 100cm3

 

 

seuraava sivu